"Kuka tahansa voi tietää. Tarkoitus on ymmärtää." – Albert Einstein

Mitä ovat Aivotaidot?

Kokonaisvaltaisen hyvinvointimme ja toimintakykymme perusta on aivoissamme. Aivot säätelevät kaikkea toimintaamme hengityksestä ja sydämensykkeestä alkaen kaikista monimutkaisimpiin päättelytoimintoihin ja käyttäytymisen säätelyyn. Se, miten terveet aivomme ovat, miten joustavasti niiden eri osat toimivat yhteistyössä ja miten tehokkaasti pystymme niitä käyttämään vaikuttaakin vahvasti jokapäiväiseen elämäämme.

Oleellisimmat hyvinvointiin ja toimintakykyyn vaikuttavat tekijät perustuvat sellaisiin aivotaitoihin, jotka auttavat meitä säätelemään, käyttämään ja ymmärtämään aivojamme. Ne auttavat meitä ymmärtämään itseämme ja toisia ihmisiä paremmin, toimimaan tietoisemmin oman hyvinvointimme eteen, suuntaamaan aivojen energiaa ja voimavaroja oppimiseen, työhön tai muuhun ponnisteluun sekä hyväksymään oman rajallisuutemme.

Vaikka aivomme osaavatkin lukemattomia erilaisia asioita, voidaan ajatella, että kaikkien taitojen ja kaiken oppimisen pohjana ovat eräänlaiset aivojen käytön perustaidot. Ne takaavat aivojen eri osien joustavan yhteistoiminnan. Ne ovat edellytyksiä muun muassa täysipainoiselle oppimiselle, sosiaaliselle toiminnalle ja aivojen hyvinvoinnille. Nämä taidot vaikuttavatkin olennaisesti kykyymme käyttää ja hallita omia aivojamme sekä elämäämme. Aivotaidot mahdollistavat meille hyvinvoinnin, tasapainoisuuden, toimintamme joustavuuden ja menestyksen.

Tärkeimmät aivojen käytön perustaidot, eli aivotaidot ovat mielipeilin taito, aivojen säätelyn taito ja järjen ja tunteen yhdistämisen taito.

Mielipeilin taito

Mielipeilin avulla pystymme muun muassa tunnistamaan ja havainnoimaan sisällämme viriäviä tunteita ja tuntemuksia, tunnistamaan toisten ihmisten mielessä olevia asioita sekä ennakoimaan omia tai toisten reaktioita erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi tunnistamme, että nopea sydämen syke ei välttämättä ole merkki vakavasta sairaudesta, vaan kertoo siitä, että olemme jännittyneitä.

Hyvin toimivan mielipeilin avulla maailmastamme tulee ennakoitavampi: me ymmärrämme paremmin, miksi itse tunnemme, ajattelemme ja toimimme tietyillä tavoin ja pystymme myös ymmärtämään ja ennakoimaan paremmin toisten ihmisten tunteita, ajatuksia ja toimintaa. Tämä helpottaa sosiaalista kanssakäymistä ja sillä on merkittävä rooli oman mielenterveyden ylläpitämisessä sekä toimintavalmiuksien laajentamisessa.

Aivojen säätelytaidot

Aivojen säätelytaidot auttavat meitä tasapainottamaan mieltämme ja vaikuttamaan tunteisiimme, ajatuksiimme ja toimintaamme niin arkipäiväisissä kuin jännittävissä, tylsissä tai jopa uhkaavissa tilanteissa. Aivojemme kyky kestää stressiä ja kuormitustekijöitä on hyvin yksilöllinen ja sen taustalla ovat erot aivojemme säätelykoneiston toiminnassa. Joskus voimakkaimmissa tilanteissa saattaa jopa käydä niin, että osa aivoistamme lakkaa ikään kuin toimimasta, kuten jokainen joskus täysin malttinsa menettänyt hyvin tietää: säätelykoneisto ei toimikaan tavalliseen tapaan suodattajana tunteiden ilmaisulle ja ne ryöppyävät ulos kaoottisesti ja hallitsemattomina. Joskus voimme myös joutua täysin joustamattomaan tilaan.

Aivojemme säätelykoneiston tunteminen auttaa meitä ymmärtämään itseämme ja meihin vaikuttavia tekijöitä, muokkaamaan välittömiä impulssejamme sekä lisäämään muun muassa hyvinvointia ja joustavuutta elämässämme. Hyvin toimivien säätelytaitojen avulla kykenemme toimimaan ympäristön normien ja vaatimusten mukaisesti ottaen kuitenkin samalla huomioon oman hyvinvointimme ja etumme. Tätä havainnollistamaan olemme luoneet säätelyn keinulauta –mallin.

Järjen ja tunteen yhdistämisen taito

Järjen ja tunteen yhdistämisen kyvyn avulla voimme tilanteissa tehdä päätöksiä ja tarkastella asioita monista näkökulmista ottaen samaan aikaan huomioon sekä faktat että omat tuntemuksemme. Liiallisesti joko järjen tai tunteen varassa tehdyt elämänvalinnat ovat usein niitä, joiden vuoksi ihmiset päätyvät suuriin elämänmuutoksiin. ”Järkevä” ja hyväpalkkainen työ ei tuokaan riittävää mielihyvää tai suurten tunteiden varaan rakentunut talonostoprojekti osoittautuukin epäonniseksi realiteettien tullessa vastaan.

Järjen ja tunteen välillä puntaroimista ja kompromissien tekemistä vaaditaan jatkuvasti myös ihan jokapäiväisessä elämässä erilaisia pieniä valintoja tehtäessä. Esimerkiksi päätettäessä valitsenko välipalaksi suklaapatukan, joka maistuisi paremmalta, vai omenan, jonka tiedän olevan aivoilleni ja keholleni parempi. Hyvinvoinnillemme on olennaista, että kuuntelemme niin järkeä kuin tunteitakin ja osaamme tietoisesti antaa niille erilaisissa tilanteissa eri verran valtaa, emmekä toimi jatkuvasti liiaksi kummankaan ohjaamana.